1. Mooseksen kirja 34

34
Diinan raiskaus ja hänen veljiensä kosto
1Diina, Leean tytär, jonka Leea oli synnyttänyt Jaakobille, meni tapaamaan sen maan tyttöjä. 2 Maan hivviläisen ruhtinaan Hamorin poika Sikem näki hänet, otti hänet mukaansa, makasi hänet ja teki hänelle väkivaltaa. 3 Sikem kiintyi koko sielustaan Diinaan, Jaakobin tyttäreen, rakasti tyttöä ja puhui hänelle hellästi. 4 Sikem sanoi isälleen Hamorille: ”Hanki minulle tämä tyttö vaimoksi.” 5 Jaakob sai kuulla, että Sikem oli häpäissyt hänen tyttärensä Diinan. Mutta koska Jaakobin pojat olivat laiduntamassa hänen karjaansa, hän pysyi vaiti siihen asti, kunnes he palasivat. 6 Sikemin isä Hamor meni Jaakobin luo puhumaan hänen kanssaan. 7 Jaakobin pojat olivat tulleet kedolta kuultuaan, mitä oli tapahtunut. Miehet olivat murheellisia ja hyvin vihaisia, sillä Sikem oli tehnyt Israelia kohtaan häpeällisen teon maatessaan Jaakobin tyttären. Sellaista ei saanut tehdä. 8 Hamor puhui heille näin: ”Poikani Sikem on kiintynyt tyttäreenne koko sielustaan. Antakaa hänet vaimoksi pojalleni. 9 Solmikaa avioliittoja kanssamme: antakaa tyttäriänne meille vaimoiksi, ja ottakaa tyttäriämme vaimoiksi itsellenne. 10 Asukaa meidän keskuudessamme. Maa on edessänne. Jääkää tänne, kierrelkää maassa ja asettukaa tänne asumaan.” 11 Sikem sanoi tytön isälle ja veljille: ”Jos olette minulle suosiollisia, minä annan kaiken, mitä minulta pyydätte. 12 Määrätkää kuinka suuri morsiamenhinta tai kuinka suuri korvaus tahansa, minä annan sen, mitä pyydätte minulta, kunhan vain annatte tytön minulle vaimoksi.” 13 Jaakobin pojat vastasivat Sikemille ja hänen isälleen Hamorille petollisesti, koska Sikem oli häpäissyt heidän sisarensa Diinan. 14 He sanoivat näille: ”Emme voi tehdä sellaista. Emme voi antaa sisartamme ympärileikkaamattomalle miehelle, sillä me pidämme sellaista häpeällisenä. 15 Me suostumme ehdotukseenne ainoastaan sillä ehdolla, että teistä tulee meidän kaltaisiamme siten, että kaikki miespuoliset teistä ympärileikataan. 16Silloin me annamme teille tyttäriämme vaimoiksi ja otamme itsellemme vaimoiksi teidän tyttäriänne ja asetumme asumaan keskuuteenne, niin meistä tulee yksi kansa. 17 Mutta jos te ette kuule meitä ettekä ympärileikkauta itseänne, me otamme tytön ja lähdemme.” 18 Heidän sanansa miellyttivät Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä. 19 Nuorukainen ei viivytellyt tekemästä, mitä oli pyydetty, sillä hän halusi saada Jaakobin tyttären. Hän oli kaikkein kunnioitetuin mies isänsä perheessä.
20Hamor ja hänen poikansa Sikem menivät kaupungin portille ja puhuivat kaupunkinsa miehille näin: 21 ”Nämä miehet tahtovat elää rauhassa kanssamme. Asettukoot he siis maahamme asumaan ja kierrelkööt siinä, onhan maassa yllin kyllin tilaa heillekin. Ottakaamme heidän tyttäriään vaimoiksemme ja antakaamme tyttäriämme heille. 22 Mutta miehet suostuvat asumaan keskuudessamme ja tulemaan kanssamme yhdeksi kansaksi ainoastaan sillä ehdolla, että kaikki miespuoliset meistä ympärileikataan, samoin kuin heidät on ympärileikattu. 23 Eikö heidän karjastaan, muusta omaisuudestaan ja kaikista heidän eläimistään tule silloin meidän omaisuuttamme? Suostutaan vain, niin silloin he asettuvat asumaan keskuuteemme.” 24 Kaikki kaupungin porteista kulkevat miehet uskoivat Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä, ja kaikki he ympärileikkauttivat itsensä. 25 Mutta kolmantena päivänä, kun he olivat kipeimmillään, Jaakobin kaksi poikaa, Diinan veljet Simeon ja Leevi, ottivat kumpikin miekkansa, hyökkäsivät kaupunkiin kenenkään aavistamatta ja tappoivat kaikki miespuoliset asukkaat. 26He tappoivat miekalla myös Hamorin ja hänen poikansa Sikemin ja veivät Diinan mukanaan Sikemin talosta. 27 Sitten Jaakobin pojat alkoivat ryöstää surmattuja. He ryöstivät kaupungin, koska heidän sisarensa oli häpäisty. 28 He ottivat kaupunkilaisten lampaat, vuohet, nautakarjan, aasit ja kaiken, mitä kaupungissa ja sen mailla oli, 29 ja veivät saaliinaan heidän koko omaisuutensa ja kaikki heidän lapsensa ja vaimonsa. He ryöstivät kaiken, mitä taloissa oli. 30 Mutta Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville: ”Te olette syösseet minut onnettomuuteen saattaessanne minut tämän maan asukkaiden, kanaanilaisten ja perissiläisten, vihoihin. Meitä on vain muutama mies. Jos he kokoontuvat minua vastaan, he lyövät minut, ja niin minut ja minun sukuni tuhotaan.” 31 Simeon ja Leevi vastasivat: ”Oliko oikein kohdella sisartamme kuin porttoa?”

Tällä hetkellä valittuna:

1. Mooseksen kirja 34: FinRK

Korostus

Jaa

Kopioi

None

Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään

YouVersion käyttää evästeitä mukauttaakseen käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön Tietosuojakäytännössämme kuvatulla tavalla