2. kirje korinttilaisille 11

11
Paavali ja valeapostolit
1Kunpa sietäisitte minulta hieman mielettömyyttä! Ja kyllähän te minua siedättekin. 2 Kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen. 3Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne turmeltuu pois siitä vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan. 4Jos joku tulee ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet tai jos te saatte toisen hengen kuin sen, jonka olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette ottaneet vastaan, niin sen te kyllä hyvin siedätte. 5En katso kuitenkaan olevani missään suhteessa noita erinomaisia apostoleja huonompi. 6Jos olenkin oppimaton puhetaidossa, en kuitenkaan tiedossa. Olemmehan tehneet sen teille tiettäväksi kaikin tavoin kaikissa asioissa.
7Vai teinkö syntiä, kun alensin itseni, jotta te ylenisitte, ja julistin teille Jumalan evankeliumia korvauksetta? 8Muita seurakuntia olen riistänyt ottamalla niiltä palkkaa palvellakseni teitä. 9Kun olin luonanne ja kärsin puutetta, en rasittanut ketään, sillä mitä minulta puuttui, sen korvasivat Makedoniasta tulleet veljet. Varoin kaikessa olemasta teille rasitukseksi ja varon vastedeskin. 10Niin totta kuin Kristuksen totuus on minussa, tätä minun kerskaustani ei vaienneta Akhaian paikkakunnilla! 11 Miksi? Siksikö, etten muka rakasta teitä? Jumala sen tietää.
12Minkä nyt teen, sen teen vastedeskin poistaakseni kerskailun aiheen niiltä, jotka aihetta etsivät, että heidät siinä, mistä kerskailevat, havaittaisiin samanlaisiksi kuin meidät. 13 Sellaiset ovat valeapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. 14Eikä ihme, sillä itse Saatana tekeytyy valon enkeliksi. 15 Ei siis ole suuri asia, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi. Heidän loppunsa on heidän tekojensa mukainen.
Paavalin puolustuspuhe
16Sanon vieläkin: älköön kukaan luulko, että olen järjetön. Mutta vaikka olisinkin, ottakaa minut vastaan järjettömänäkin, että minäkin voisin vähän kerskailla. 17Mitä nyt puhun, sitä en puhu Herran mielen mukaan vaan kuin järjetön itsevarmana kerskaillen. 18 Koska niin monet kerskailevat lihan mukaan, niin kerskailen minäkin. 19Tehän mielellänne siedätte järjettömiä, kun kerran itse olette niin järkeviä. 20Tehän siedätte sen, että joku orjuuttaa teidät, että joku syö teidät putipuhtaiksi, että joku saa teidät saaliikseen, että joku korottaa itsensä, että joku lyö teitä kasvoihin. 21 Häpeäkseni sanon, että tähän olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa – puhun kuin järjetön – sen uskallan minäkin. 22 He ovat heprealaisia? Niin minäkin. He ovat israelilaisia? Niin minäkin. He ovat Abrahamin jälkeläisiä? Niin minäkin. 23He ovat Kristuksen palvelijoita? Minä vielä enemmän – puhun kuin järjetön. Olen nähnyt enemmän vaivaa ja ollut useammin vankeudessa kuin he. Minua on piesty ylen määrin, monta kertaa olen ollut kuolemanvaarassa. 24Juutalaisilta olen viidesti saanut yhtä vaille neljäkymmentä raipaniskua. 25Kolmesti minua on ruoskittu, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen ajelehtinut meressä. 26Olen usein ollut matkoilla, ollut vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen takia, vaaroissa heimolaisteni puolelta, vaaroissa pakanoiden puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä ja vaaroissa valeveljien parissa. 27Olen ollut työssä ja vaivassa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein ja kärsinyt kylmää ja alastomuutta. 28Kaiken muun lisäksi on ollut jokapäiväistä tungosta luonani, huolta kaikista seurakunnista. 29Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi?
30Jos täytyy kerskata, kerskaan heikkoudestani. 31Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, joka on iankaikkisesti ylistetty, tietää, etten valehtele. 32Damaskoksessa kuningas Aretaksen käskynhaltija vartioi damaskoslaisten kaupunkia ottaakseen minut kiinni, 33mutta minut laskettiin muurinaukosta korissa alas, ja niin pääsin pakenemaan hänen käsistään.

Tällä hetkellä valittuna:

2. kirje korinttilaisille 11: FinRK

Korostus

Jaa

Kopioi

None

Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään

YouVersion käyttää evästeitä mukauttaakseen käyttökokemustasi. Käyttämällä verkkosivustoamme hyväksyt evästeiden käytön Tietosuojakäytännössämme kuvatulla tavalla