1. Kuninkaiden kirja 13
13
Jumalan mies varoittaa Jerobeamia
1Silloin Juudasta tuli Beeteliin Herran käskystä Jumalan mies juuri kun Jerobeam seisoi alttarin ääressä suitsuttamassa. 2 Herran käskystä hän huusi alttaria kohti ja sanoi: ”Alttari, alttari! Näin sanoo Herra : ’Katso, Daavidin sukuun syntyy poika, nimeltään Joosia. Hän teurastaa sinun päälläsi uhrikukkulapapit, jotka polttavat suitsuketta sinun päälläsi, ja sinun päälläsi tullaan polttamaan ihmisten luita.’” 3Hän antoi sinä päivänä ennusmerkin sanoen: ”Ennusmerkki siitä, että Herra on puhunut, on tämä: alttari halkeaa ja tuhka, joka on sen päällä, valuu maahan.”
4Kun kuningas Jerobeam kuuli Jumalan miehen sanoman, jonka tämä huusi Beetelin alttaria vastaan, hän ojensi kätensä alttarilta ja sanoi: ”Ottakaa hänet kiinni!” Silloin hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut Jumalan miestä kohti, kuivettui, eikä hän enää voinut vetää sitä takaisin. 5 Samalla alttari halkesi ja tuhka valui alttarilta sen ennustuksen mukaisesti, jonka Jumalan mies oli Herran käskystä antanut.
6Silloin kuningas sanoi Jumalan miehelle: ”Lepytä Herraa , Jumalaasi, ja rukoile minun puolestani, että käteni tulisi entiselleen.” Kun Jumalan mies rukoili Herralta armoa, kuningas pystyi vetämään kätensä takaisin ja se tuli entiselleen. 7Kuningas sanoi Jumalan miehelle: ”Tule minun kanssani kotiini virkistäytymään, niin annan sinulle lahjan.” 8 Mutta Jumalan mies vastasi kuninkaalle: ”Vaikka antaisit minulle puolet palatsistasi, en lähtisi sinun kanssasi. En syö leipää enkä juo vettä tällä paikkakunnalla, 9sillä näin on Herra käskenyt minua: ’Älä syö leipää äläkä juo vettä, älä myöskään palaa samaa tietä, jota tulit.’” 10 Niin hän lähti pois toista tietä eikä palannut samaa tietä, jota oli tullut Beeteliin.
Vanha profeetta pettää Jumalan miestä
11Beetelissä asui vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli Beetelissä tehnyt ja mitä hän oli puhunut kuninkaalle. Kun he olivat kertoneet sen isälleen, 12 tämä kysyi heiltä, mitä tietä Jumalan mies oli kulkenut. Hänen poikansa kertoivat nähneensä, mitä tietä Juudasta tullut mies oli lähtenyt. 13 Silloin hän sanoi pojilleen: ”Satuloikaa minulle aasi.” Kun he olivat satuloineet aasin, hän istui sen selkään. 14 Hän lähti Jumalan miehen perään ja tapasi tämän istumassa tammen alla. Hän kysyi mieheltä: ”Sinäkö olet se Juudasta tullut Jumalan mies?” Tämä vastasi: ”Minä.” 15 Vanha profeetta sanoi hänelle: ”Tule kanssani kotiini syömään leipää.” 16 Hän vastasi: ”En voi palata enkä tulla sinun kanssasi. En syö leipää enkä juo vettä kanssasi tällä paikkakunnalla, 17 sillä minulle on tullut sana, Herran sana: ’Älä syö leipää äläkä juo vettä siellä. Älä myöskään palaa takaisin samaa tietä, jota olet mennyt.’ 18 Vanha profeetta sanoi hänelle: ”Myös minä olen profeetta kuten sinäkin, ja Herran käskystä enkeli on puhunut minulle: ’Tuo hänet kanssasi kotiisi syömään leipää ja juomaan vettä.’ Mutta sen hän valehteli. 19 Jumalan mies palasi takaisin vanhan profeetan kanssa ja söi leipää ja joi vettä hänen kodissaan.
Jumalan miehen kuolema
20Kun he istuivat pöydässä, tuli Herran sana profeetalle, joka oli saanut miehen palaamaan takaisin. 21 Profeetta julisti Juudasta tulleelle Jumalan miehelle: ”Näin sanoo Herra : ’Sinä olet niskoitellut Herran sanaa vastaan etkä ole noudattanut käskyä, jonka Herra , sinun Jumalasi, sinulle antoi, 22 vaan olet palannut, ja olet syönyt leipää ja juonut vettä paikkakunnalla, josta Herra sinulle puhui: Älä syö siellä leipää äläkä juo vettä. Tämän vuoksi ruumiisi ei pääse isiesi hautaan.’”
23Syötyään leipää ja juotuaan hän satuloi aasin profeetalle, jonka oli saanut palaamaan takaisin. 24 Kun profeetta oli lähtenyt, leijona tuli häntä vastaan tiellä ja tappoi hänet. Hänen ruumiinsa jäi lojumaan tielle, ja aasi seisoi sen vieressä. Myös leijona seisoi ruumiin vieressä. 25Ihmisiä kulki siitä ohi, ja he näkivät ruumiin lojumassa tiellä ja leijonan seisomassa ruumiin vieressä. He menivät ja kertoivat siitä kaupungissa, jossa vanha profeetta asui.
26Kun profeetta, joka oli saanut miehen palaamaan takaisin, kuuli sen, hän sanoi: ”Se on Jumalan mies, joka niskoitteli Herran sanaa vastaan. Sen tähden Herra on antanut hänet leijonalle, ja se on ruhjonut ja tappanut hänet Herran sanan mukaan, joka hänelle puhuttiin.” 27 Hän sanoi pojilleen: ”Satuloikaa minulle aasi”, ja he satuloivat. 28 Hän lähti ja löysi ruumiin lojumasta tiellä, ja aasi ja leijona seisoivat ruumiin vieressä. Leijona ei ollut syönyt ruumista eikä myöskään raadellut aasia. 29 Profeetta otti Jumalan miehen ruumiin, pani sen aasin selkään ja vei mukanaan. Sitten hän tuli kaupunkiin pitämään valittajaiset ja hautaamaan hänet. 30 Hän pani ruumiin omaan hautaansa. Jumalan miehelle pidettiin valittajaiset ja huudettiin: ”Voi, minun veljeni!”
31Myöhemmin, kun profeetta oli haudannut ruumiin, hän sanoi pojilleen: ”Kun minä kuolen, pankaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu. Pankaa minun luuni hänen luidensa viereen. 32 Se sana, jonka hän Herran käskystä huusi Beetelissä olevaa alttaria vastaan ja kaikkia Samarian kaupungeissa olevia uhrikukkuloita vastaan, on toteutuva.”
Jerobeam ei luovu synnistään
33Tämänkään jälkeen Jerobeam ei kääntynyt väärältä tieltään vaan asetti yhä uhrikukkulapapeiksi miehiä kansan keskuudesta. Jokaisen, joka vain halusi, hän vihki papin virkaan, ja niin tästä tuli uhrikukkulapappi. 34Tämä koitui synniksi Jerobeamin suvulle, ja siksi se tuhottiin ja hävitettiin maan päältä.
Tällä hetkellä valittuna:
1. Kuninkaiden kirja 13: FinRK
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry