YouVersion Logo
Search Icon

MARCOS 1

1
Manunekanati Kuan Bautixhta
(Mt 3.1-12; Lc 3.1-9,15-17; Jn 1.19-28)
1Sane tɨkañe naukiche aɨbo uraboimia nuraxti Jesús naki Samamekana, Aɨtoxti Tupax.
2Ane korobo uiti Isaías naki profeta:
“Ikɨpukati naki uiche uraboiti tanu akɨmenukɨ,
nauki aikoñokoti aemo kutubiux.
3Taman tosibixh rabotɨ kauta champɨ sɨborikixh:
‘Apiyaɨbu ɨmoti besɨro kutubiux.’ ”
4Sane anankati Kuan Bautixhta kauta champɨ sɨborikixh. Nanti ɨmo namanaiña ayematɨ tato esati Tupax tari ɨrioma, nauki aixhimiakati Tupax nomɨnantɨ uimia. 5Namanaiña axɨbama auki Judea aukityo axɨmanio poka Jerusalén sɨromatɨ onsaperioma nuraxti. Urapoimia axɨba nomɨnantɨ uimia, ta ɨriomaintyo uiti Kuan au axɨmanu nusɨrux Jordán.
6Axɨna naibixhti Kuan uxiante tɨkañe ui niki camello, mapoñoenoti ui poñoentox tyakixh. Niyartaxti nubasoroka ichepe nu'ux eanaki nɨunx. 7Naukiche urapoiti nanti sane: “Kuatatiki isiuñɨ naki taruku nɨriakaxti xhopɨnanakiñɨ, axɨñɨ chɨkoñopɨtɨ iñemo xhatakonoko isokisɨna ne'e nipopetakixhti. 8Sobi abɨrikia ui tuxtai. Tapɨ uiti abɨrikia ñana uiti Espíritu Santo.”
Ɨrioti Jesús
(Mt 3.13-17; Lc 3.21-22)
9Au axɨmanio naneneka, sɨrotitɨ Jesús auki Nazaret, ane au axɨmanu kɨx Galilea, uiti Kuan ɨrioti au Jordán. 10Isiukai naukiche tɨkuatati tato tyairityu eanaki tux, astaiti Jesús aurɨbo napes axti Espíritu Santo kuatati onɨti takana nututakimia. 11Rabotɨ manityakax auki napes, nantɨ sane: “Axɨkɨ Isaɨkɨ taruku nakua iñemo, samamekanakɨ sobi.”
Anati Jesús kauta champɨ sɨborikixh
(Mt 4.1-11; Lc 4.1-13)
12Pɨrɨkɨ axɨna sane, axti Espíritu Santo sɨrotitɨ aɨbuti Jesús kauta champɨ sɨborikixh. 13Ta'a anankati cuarenta naneneka, anankati omeana numukianka axti chobores iñatati ñakokotoxti ɨmoti. Tapɨ axɨbama ángeles baserebioma ɨmoti.
Aɨbo aisamunenti yachɨkoiti Jesús au Galilea
(Mt 4.12-17; Lc 4.14-15)
14Naukiche amanatipo Kuan uimia, sɨrotitɨ Jesús au Galilea uraboiti axɨba omixhia manityakax au nɨrixhti Tupax. 15Nanti: “Chauki tiñatai mapakɨmunkutux, nɨriakaxti Tupax tɨtane saimia. Ausiapata tato esati Tupax apasusiu aɨbu napakokonaunku axɨba omixhia nuraxti.”
Batasuruti Jesús ɨmo axɨmanuma bakaɨburuma nopiokox
(Mt 4.18-22; Lc 5.1-11)
16Naukiche ikonɨtiyɨ Jesús abeuki narubaityu tux Galilea, naukiche asaratitɨ ɨmoti Simón ichepeti Andrés naki yarukityoxtiatoe. Axɨbama ipiaka akaɨbuma nopiokox, amonkoma iñatama nimomesɨma au tux. 17Nanti Jesús ɨmoma:
–Ausiapata isiuñɨ, sobi iñununekanaño apakaɨbu mañoñɨnka eanaki nomɨnantɨ.
18Isiukai iñokotama nimomesɨma sɨromatɨ isiuti.
19Ta'aiki pariu, asaratitɨ Jesús ɨmoti Santiago ichepeti yarukityoxti axti Kuan, aɨtoxti Zebedeo, amonkoma au nesaxɨma canoa ikoñokotama nimomesɨma. 20Isiukaɨ atasuti ɨmoma, auki axɨma onkonoti uimia yaɨtoxɨma Zebedeo au canoa ichepe makiataka, tapɨ axɨma sɨromatɨ isiuti Jesús.
Tamanti ñoñɨnx anati chobores kɨtɨpɨti
(Lc 4.31-37)
21Iñataimia au Cafarnaún, au axɨmanu nanenes sabaru sɨrotitɨ Jesús au sinagoga akamanu manunekanati. 22Taruku nikɨtobɨxɨma ui ñanunekakaxti ɨmoma, tyopiki manityanati aɨbu niriakaxti chɨtakanapɨ axɨmanuma manunekanama bakɨpukux uiti Moisés. 23Au axɨmanu tube ane sinagoga anankati akamanu tamanti ñoñɨnx anati chobores kɨtɨpɨti, tosibikoti:
24–¿Kausane asikia suisuata, Jesús auki Nazaret? ¿Ayekatɨ nauki aityabairosomɨ? Isuputakɨ, tusiu iñemo axɨkɨ champɨ naipɨnate ɨmoti Tupax.
25Makuansomokonoti Jesús ɨmoti maniki chobores, nanti sane:
–¡Etaiso aiñokosoxti naki ñoñɨnx!
26Uiti maniki chobores konsaboti tatityo maniki ñoñɨnx, rabotɨ nuxia nityosibixhti niyɨkɨxti kɨtɨpɨkiti. 27Namanaiña kɨtobɨsoma, ñankitioma pɨnanakimiantoe:
–¿Isane axɨna sane? ¡Aɨbo axɨna sane ñanunekakaxti, aɨbu niriakaxti! ¡Axtɨ bakɨpuruti ɨmo machoboreka, ikokoromati!
28Tusinaunku axɨna isamutenti Jesús au nanaiña Galilea.
Uxiante tato nipiakɨstoti Simón uiti Jesús
(Mt 8.14-15; Lc 4.38-39)
29Naukiche tɨsɨromatɨ tato auki sinagoga, sɨrotitɨ Jesús ichepeti Santiago axtityo Kuan au nipoxti Simón ichepeti Andrés. 30Axɨmanu nipiakɨstoti Simón ananka iku nikɨrux, pakɨtayo. Urapoimia sukarɨti Jesús, 31aɨrotitɨ asaraiti, aiñenti ne'es aiñatɨnaiñakati. Isiukai tochenko ɨmo pakɨtaixh auki atɨrai asusriuruma.
Uxiankama tato uiti Jesús sɨrɨmanama maunxokono
(Mt 8.16-17; Lc 4.40-41)
32Naukiche tɨsɨro kɨtu sux, aɨbapae ɨtobi, sɨromatɨ aɨbu namanaiña axɨbama maunxokono axɨbamaintyo anati chobores kɨtɨpɨma esati Jesús, 33namanaiña axɨmanuma po'oso iyoberabaramakɨ abeu tyurux. 34Uxiankama tato uiti Jesús sɨrɨmanama, aruki nanaiña noxokoka ɨmoma, penekoma uiti machoboreka. Chichebopɨ anityama uiti, tyopiki axɨma isuputaramati.
Urapoiti Jesús omixhia nuraxti au sinagoga
(Lc 4.42-44)
35Tɨkuatɨ nanenes, tomikianenenki, atɨraiti Jesús sɨrotitɨ auki axɨmanio poka auki sɨrotitɨ eanti kauta kɨcheka. 36Axti Simón ichepe makiataka sɨromatɨ apacherioromati Jesús, 37naukiche tɨtabɨkoti uimia namatɨ ɨmoti:
–Namanaiña yapacherioromakɨ.
38Aiñumuti nuraxɨma:
–Kuri auna saimiantai narɨkɨkixh. Tyopiki ta'aityo bakɨpukux iñemo yɨrotɨ suraboi axɨba nomixhia manityakax, tyopiki ɨmo isetɨ.
39Sane niyɨkɨxti Jesús au nanaiña Galilea, urapoiti axɨba omixhia nuraxti ubau sinagogas axɨna kauta iñataiti penekomaintyo uiti machoboreka.
Uxiankati tato uiti Jesús tamanti leproso
(Mt 8.1-4; Lc 5.12-16)
40Tamanti ñoñɨnx maunxokonoti ui lepra sɨrotitɨ esati Jesús, achesoiti esati auki nanti ɨmoti:
–Axtɨ axianka, aisɨbu axɨna noxokox sɨtɨpɨkiñɨ.
41Pukɨrusuti Jesús tyakuti. Aiñanti ne'esti onɨti nanti ɨmoti:
–Ixhanka. ¡Sɨrɨbu akɨtɨpɨkikɨ!
42Isiukai kaɨburu axɨmanu lepra kɨtɨpɨkiti maniki maunxokono, auki uxiankati tato. 43Isiukai axti Jesús ikɨpuruti tato, ta nantityo ɨmoti nauki asamuti nuxia:
44–Tapɨ urapoi sukarɨ makiataka. Akosi tyone aityusiankanɨ esati sacerdote, akaintyo ityobo nikiaɨbuku nomɨnantɨ akɨtɨpɨkikɨ, nakumanata takana yakɨpukuxti Moisés, nauki atusi ɨmoma axɨbama sacerdotes.
45Tapɨti maniki ñoñɨnx auki niyɨkɨxti tato urapoiti sukarɨ namanaiña axɨna sane uxiante. Sane naukiche chityusiankanatiyɨpɨ nuxia Jesús ubau axɨmanio tube, ta sɨsioti tanu icheatai, axɨna kauta kɨcheka. Ta auki nanaiñantai iñataimia asaramati.

Currently Selected:

MARCOS 1: CHIQB

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

YouVersion uses cookies to personalize your experience. By using our website, you accept our use of cookies as described in our Privacy Policy