Häiritse Meitä, Herra!Muestra

Voimallinen rukous alkaa siellä missä omahyväisyys päättyy Joku sanoi kerran: “Omahyväisyys on kuin vitsaus, joka ottaa pois energian ja tylsistyttää asenteet ja ajatusmaailman. Ensimmäinen oire on tyytyväisyys nykyiseen asiaintilaan. Toinen on se, että hylkää mahdolliset muutokset. ‘Tarpeeksi hyvä’ on nykypäivän tunnuslause ja huomisen standardi. Omahyväisyys saa ihmiset pelkäämään tuntematonta, olemaan luottamatta sellaiseen mitä ei ole kokeiltu ja kauhistumaan kaikkea uutta. Niin kuin vesi, omahyväiset ihmiset seuraavat helpointa reittiä eli alaspäin. He saavat väärää turvaa katsomalla taaksepäin” (Bits & Pieces, 28. toukokuuta 1992, sivu 15). Aamoksen kirjassa 6:1 (Amplified-käännös) profeetta julistaa: ”Voi suruttomia Siionissa, huolettomia Samarian vuorella, jotka ovat välinpitämättömiä ja tuntevat olevansa turvassa.” Israelin lapset olivat tulleet apaattisiksi vaurautensa ja mukavuutensa keskellä. He olivat kadottaneet tunteensa hengellisestä hädästä eivätkä välittäneet Jumalan asioista. Mutta heidän kokemuksensa turvallisuudesta oli myytti. Jumalan armo, joka piti katastrofia poissa, oli venytetty äärimmilleen, ja jakeessa 7 Jumala sanoo, että juhlat on nyt juhlittu! ”Sentähden heidän nyt täytyy mennä pakkosiirtolaisuuteen pakkosiirtolaisten etunenässä. Silloin lakkaavat venyjäin ilohuudot.” Vasta kun katastrofi oli iskenyt ja kansakunta oli löytänyt itsensä vankeuden kahleista, se kääntyi Herran puoleen jälleen. Jumala auttakoon, ettei meitä tarvitsisi ravistella ulos omahyväisyydestä tragedian tai katastrofin kautta. Kuinka paljon parempi olisikaan pysyä valveilla rukouksessa ja tunnustaa, että hyvinäkin aikoina ”…teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä” (1 Piet 5:8). Voimallinen rukous alkaa siellä missä omahyväisyys päättyy.