Sananlaskut 27:1-21

Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan. Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi. Raskas on hiekka ja painava kivi, raskainta typeryksen tuottama harmi. Raivo on raakaa, viha kuin tulva, mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu? Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä. Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa. Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa. Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan. Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu. Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi: sinä olet paras vastaus solvaajilleni. Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut. Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta ja pidä se panttina vierasta varten. Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa, sen siunauksen takana voi olla kirous. Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo. Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä, kuin öljy hän lipeää otteestasi. Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä. Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö, joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa. Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät. Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisen mittana kiitos ja moite.

Sananlaskujen kirja 27:1-21