Psalmit 104
FB92
104
Psalmi 104
Luojan ylistys
1Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani,
miten suuri ja mahtava sinä olet!
Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,
2 # Jes. 40:22 valo ympäröi sinut kuin viitta.
Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
3ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.
Sinä otat pilvet vaunuiksesi
ja kuljet tuulten siivillä.
4 # Ps. 148:8 | Hepr. 1:7 Sinä teet tuulista sanasi viejät
ja panet liekit palvelijoiksesi.
5Sinä perustit maan lujasti paikoilleen,
horjumatta se pysyy ajasta aikaan.
6 # Job 38:8–11 Alkumeri peitti maan kokonaan,
ja vedet lepäsivät vuorten yllä,
7mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat,
ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi.
8Ja vuoret kohosivat, laaksot vaipuivat
kukin kohdalleen, niin kuin säädit.
9 # Job 38:10,11; Sananl. 8:29; Jer. 5:22 Sinä asetit rajat, joita vedet eivät ylitä,
eivätkä ne enää palaa peittämään maata.
10Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet,
vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa.
11Ne juottavat kaikki maan eläimet,
villiaasikin saa sammuttaa janonsa.
12Niiden äärellä asuvat taivaan linnut
ja visertävät lehvissä vesien partailla.
13Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä,
ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää.
14Sinä kasvatat ruohon karjaa varten
ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi,
että hän saisi leipänsä maasta.
15Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi,
öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan
ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.
16Ravituiksi tulevat myös Herran puut,
Libanonin setrit, jotka hän istutti,
17joiden oksille linnut tekevät pesänsä,
joiden latvoissa haikaroilla on kotinsa.
18Vuorten rinteillä asuvat kauriit,
ja tamaanit löytävät turvansa kallioista.
19Sinä panit kuun jakamaan aikaa,
ja aurinko tietää laskemisensa hetken.
20Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,
ja metsän eläimet hiipivät esiin.
21Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,
pyytävät ruokaansa Jumalalta.
22Kun aurinko nousee, ne piiloutuvat
ja palaavat luoliinsa levolle.
23Mutta ihminen lähtee askartensa ääreen
ja tekee työtään, kunnes on ilta.
24Lukemattomat ovat tekosi, Herra.
Miten viisaasti olet ne tehnyt!
Koko maa on täynnä sinun luotujasi.
25Niin merikin, tuo suuri ja aava –
miten luvuton lauma siinä vilisee,
parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!
26Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan,
merihirviö, jonka loit telmimään siellä.
27 # Ps. 36:7, 136:25, 145:15,16 Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,
ja odottavat ruokaansa ajallaan.
28Sinä annat, ja jokainen saa osansa,
avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.
29 # 1. Moos. 3:19+ Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,
kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
30Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,
näin uudistat maan kasvot.
31Olkoon Herran kunnia ikuinen!
Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,
32hän, jonka katseesta maa järisee,
jonka kosketuksesta vuoret savuavat!
33Herraa minä ylistän koko elämäni ajan,
laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.
34Olkoot mietteeni hänelle mieleen,
että saan iloita Herrasta.
35Hävitkööt synnintekijät maasta,
tulkoon loppu jumalattomista!
Ylistä Herraa, minun sieluni!
Halleluja!#104:35 »Halleluja» on hepreankielinen ylistyshuuto. Se merkitsee ’ylistäkää Herraa’.

© Suomennoksen tekijänoikeudet: Kirkon keskusrahasto, Evangelical Lutheran Church of Finland

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992