Heprealaiskirje 2
FB92
2
Enkelien sanoma ja Pojan sanoma
1Sen tähden meidän on tarkoin ja tunnollisesti pidettävä mielessämme se, minkä olemme kuulleet, ettemme ajautuisi virran vieminä harhaan. 2#5. Moos. 27:26; Ap. t. 7:38; Gal. 3:19Johan sekin sanoma, jonka enkelit toivat, osoittautui paikkansa pitäväksi, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai ansaitsemansa palkan. 3#Mark. 1:14,15; Ap. t. 1:8Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti? Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille, 4#Mark. 16:20+ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan.
Poika, ihmisten veli
5Tulevaa maailmaa, sitä josta nyt puhumme, Jumala ei ole alistanut enkelien hallittavaksi. 6#Ps. 8:5–7Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut:
– Mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi!
Kuitenkin pidät hänestä huolen.
7Lyhyeksi aikaa
sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi,
mutta sitten seppelöit hänet
kirkkaudella ja kunnialla,
8 # Matt. 28:18; 1. Kor. 15:25 panit kaiken hänen valtansa alle.
Jumala siis antoi ihmisen valtaan kaiken, hän ei jättänyt mitään tälle alistamatta. Vielä tosin emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan. 9#Fil. 2:8,9Sen kuitenkin näemme, että tuo »lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu», Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään »seppelöity kirkkaudella ja kunnialla». Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta.
10 # Luuk. 22:15+ Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. 11#Joh. 20:17Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen:
12 # Ps. 22:23 – Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni,
ylistän sinua seurakunnan keskellä.
13 # Jes. 8:17,18 Hän sanoo myös:
– Minä turvaan Herraan,
ja edelleen:
– Tässä me olemme,
minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.
14 # 1. Kor. 15:45; Gal. 4:4,5; 2. Tim. 1:10 Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, 15#Luuk. 1:74; Room. 8:15ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.
16 # Jes. 41:8,9 Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä – hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. 17#Fil. 2:7 | Hepr. 4:15, 5:1,2Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. 18#Mark. 1:13; Luuk. 22:28Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

© Suomennoksen tekijänoikeudet: Kirkon keskusrahasto, Evangelical Lutheran Church of Finland

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992