Apostolien teot 7
FB92

Apostolien teot 7

7
Stefanoksen puhe
1Ylipappi kysyi: »Pitääkö syytös paikkansa?»
2 # 1. Moos. 11:31 Stefanos vastasi:
»Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin. 3#1. Moos. 12:1Jumala sanoi hänelle: ’Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.’ 4Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte. 5#1. Moos. 13:15, 15:18Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen – vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia. 6#1. Moos. 15:13,14#2. Moos. 12:40Jumala sanoi: ’Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta. 7#2. Moos. 3:12Mutta minä’ – niin sanoi Jumala – ’tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.’ 8#1. Moos. 17:10, 21:4, 25:21–26, 35:23–26Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.
9 # 1. Moos. 37:28, 39:2 »Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan 10#1. Moos. 41:40ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa. 11#1. Moos. 41:54Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa. 12#1. Moos. 42:1,2Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä 13#1. Moos. 45:3,4, 47:7seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan. 14#1. Moos. 46:6; 2. Moos. 1:5Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä. 15#1. Moos. 49:33Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme, 16#1. Moos. 23:19, 33:19, 47:30, 50:13; Joos. 24:32ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.
17 # 2. Moos. 1:7 »Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä, 18#2. Moos. 1:8kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista. 19#2. Moos. 1:9–22Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon. 20#2. Moos. 2:2; Hepr. 11:23Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona, 21#2. Moos. 2:10ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan. 22#Sir. 45:3; Luuk. 24:19Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.
23 # 2. Moos. 2:11; Hepr. 11:24,25 »Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään. 24#2. Moos. 2:11–14; Hepr. 11:25,26Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä. 25Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet. 26Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: ’Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?’ 27Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: ’Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme? 28Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?’ 29#2. Moos. 2:15–22; Hepr. 11:27Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.
30 # 2. Moos. 3:1–10 »Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. 31Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen: 32’Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa. 33Mutta Herra sanoi hänelle: ’Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata. 34Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.’
35 # Ap. t. 7:27 »Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: ’Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?’ Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa. 36#Ps. 105:27Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan. 37#Ap. t. 3:22,23+Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: ’Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.’ 38#2. Moos. 19:3,20, 20:18; 5. Moos. 5:31 | 5. Moos. 32:47Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille. 39#4. Moos. 14:3Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin. 40#2. Moos. 32:1–6He sanoivat Aaronille: ’Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.’ 41#Ps. 106:19; 1. Kor. 10:7Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi. 42#Aam. 5:25–27#Jer. 19:13; Sef. 1:5Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa:
– Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa
niiden neljänkymmenen vuoden aikana,
toitteko, Israelin sukukunta?
43 # 1. Kun. 11:7 Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä#7:43 »Raifan-jumalan tähti» tarkoittaa Saturnusta, josta Aamoksen kirjassa (5:26) käytetään nimitystä Kijjun. te kannoitte,
kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet!
Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.
44 # 2. Moos. 25:9,40, 26:30; Hepr. 8:5 »Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan. 45#Joos. 3:3, 18:1Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka. 46#2. Sam. 7:2; 1. Aik. 17:1; Ps. 132:4,5Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle. 47#1. Kun. 6:1,2, 8:13; 1. Aik. 22:6Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa. 48#1. Kun. 8:27; Ap. t. 17:24Profeettahan sanoo:
49 # Jes. 66:1,2 – Taivas on minun valtaistuimeni
ja maa minun jalkojeni koroke.
Millaisen talon te minulle rakentaisitte,
sanoo Herra,
mikä olisi minun asuinsijani?
50Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!
51 # 2. Moos. 32:9 | Jer. 6:10, 9:25 | Jes. 63:10 »Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä – niin kuin isänne, niin myös te! 52#Luuk. 13:34; Ap. t. 3:14Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet! 53#Ap. t. 7:38+Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet.»
Stefanos kivitetään
54 # Ap. t. 5:33 Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan. 55#Luuk. 22:69Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. 56#Matt. 16:13 | Room. 8:34; Hepr. 12:2Hän sanoi: »Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!»
57Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa. 58#5. Moos. 17:5–7; Ap. t. 22:20 | Hepr. 11:37He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. 59#Ps. 31:6; Luuk. 23:46; 1. Piet. 4:19Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: »Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.» 60#Matt. 5:44; Luuk. 23:34Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: »Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!» Sen sanottuaan hän nukkui pois.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992