Toinen kuninkaiden kirja 2
FB92

Toinen kuninkaiden kirja 2

2
Elia otetaan taivaaseen
1Sinä päivänä, jona Herra oli nostava Elian tuulenpyörteessä taivaaseen, Elia ja Elisa olivat lähdössä Gilgalista. 2Elia sanoi Elisalle: »Jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Beteliin.» Mutta Elisa vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» Niin he lähtivät Beteliin. 3Beteliläisiä profeetanoppilaita tuli kaupungista Elisaa vastaan, ja he sanoivat hänelle: »Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä mestarisi pois?» »Tiedän kyllä», hän vastasi. »Ei puhuta siitä.»
4Elia sanoi taas hänelle: »Elisa, jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Jerikoon.» Mutta hän vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» Niin he menivät Jerikoon. 5Jerikolaisia profeetanoppilaita tuli Elisan puheille, ja he sanoivat hänelle: »Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä mestarisi pois?» »Tiedän kyllä», hän vastasi. »Ei puhuta siitä.»
6Jälleen Elia sanoi hänelle: »Jää sinä tänne. Herra tahtoo minun menevän Jordanille.» Mutta hän vastasi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en sinua jätä.» He jatkoivat yhdessä matkaansa, 7ja viisikymmentä profeetanoppilasta lähti heidän jälkeensä. Kun he tulivat Jordanin rantaan, profeetanoppilaat pysähtyivät jonkin matkan päähän. 8#2. Moos. 14:21,22; Joos. 3:16Elia otti viittansa, kietaisi sen kokoon ja löi sillä vettä. Vesi jakautui kahtia, ja he kulkivat yhdessä joen yli kuivaa maata pitkin. 9#Sir. 48:12 | 5. Moos. 21:17Kun he olivat ylittämässä jokea, Elia sanoi Elisalle: »Mitä haluaisit minun tekevän hyväksesi ennen kuin minut otetaan pois luotasi?» Elisa vastasi: »Kunpa saisin henkesi voimasta esikoisen osuuden!» 10»Etpä vähää pyydä», sanoi Elia. »Mutta täyttyköön pyyntösi, jos näet, kuinka minut otetaan luotasi. Jollet sitä näe, pyyntösi ei toteudu.»
11 # 1. Moos. 5:24; 1. Makk. 2:58 Kun he kulkivat ja puhelivat keskenään, siihen ilmestyi yhtäkkiä tuliset vaunut ja tuliset hevoset. Ne erottivat heidät toisistaan, ja Elia nousi tuulenpyörteessä taivaaseen. 12#2. Kun. 6:17, 13:14Kun Elisa näki tämän, hän huusi: »Isäni, isäni! Israelin tuki ja turva!»#2:12 »Israelin tuki ja turva!» vastaa heprean huudahdusta »Israelin vaunut ja hevoset!». Elisa ei enää nähnyt Eliaa, ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahtia. 13#1. Kun. 19:19Hän otti maasta viitan, joka oli pudonnut Elian harteilta, ja lähti takaisin. Jordanin rantaan saavuttuaan 14hän otti Elian harteilta pudonneen viitan, löi sillä vettä ja huusi: »Herra, Elian Jumala! Missä sinä olet?» Hän löi vettä Elian tavoin, ja se jakautui kahtia, niin että hän pääsi kulkemaan joen yli.
15Jerikosta tulleet profeetanoppilaat olivat jonkin matkan päässä. He näkivät, mitä Elisa teki, ja sanoivat: »Elian henki on siirtynyt Elisaan.» He menivät häntä vastaan, kumarsivat maahan saakka 16#1. Kun. 18:12ja sanoivat hänelle: »Meitä on täällä viisikymmentä riuskaa miestä. Me voimme lähteä etsimään mestariasi. Kenties Herran henki on nostanut hänet ilmaan ja lennättänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon.» Mutta Elisa vastasi: »Älkää suotta ruvetko etsimään.» 17Kun he kuitenkaan eivät lakanneet kärttämästä, Elisa kyllästyi ja sanoi: »Menkää sitten.» Viisikymmentä miestä lähti matkaan. He etsivät kolme päivää eivätkä löytäneet Eliaa. 18He palasivat Elisan luo, joka oli vielä Jerikossa, ja Elisa sanoi heille: »Minähän sanoin, ettei teidän kannata lähteä.»
Elisa tekee ihmeen Jerikossa ja Betelissä
19 # 2. Moos. 15:23–25 Jerikon miehet sanoivat Elisalle: »Niin kuin sinä, herramme, itse voit huomata, tämä kaupunki sijaitsee hyvässä paikassa, mutta vesi on huonoa, ja siksi ihmiset ja karja kärsivät hedelmättömyydestä.» 20Elisa sanoi silloin: »Tuokaa minulle uusi vati ja pankaa siihen suolaa.» Vati tuotiin hänelle. 21Hän meni kaupungista lähteelle, josta seudun vedet saivat alkunsa, heitti suolan lähteeseen ja sanoi: »Näin sanoo Herra: ’Minä teen terveeksi tämän veden. Enää se ei tuota kuolemaa eikä hedelmättömyyttä.’» 22Ja kävi niin kuin Elisa sanoi. Vesi puhdistui, ja puhtaana se on pysynyt tähän päivään asti.
23Elisa lähti sieltä Beteliin. Kun hän nousi rinnettä, kaupungista tuli pikkupoikia, jotka pitivät häntä pilkkanaan ja huusivat hänelle: »Tule tänne, kaljupää! Tule tänne, kaljupää!» 24Hän kääntyi katsomaan pilkkaajiaan ja kirosi heidät Herran nimeen. Heti tuli metsästä kaksi karhua, ja ne raatelivat neljäkymmentäkaksi poikaa kuoliaaksi. 25Elisa jatkoi matkaansa Karmelinvuorelle ja palasi sieltä Samariaan.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007


Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992