Ensimmäinen kuninkaiden kirja 13
FB92

Ensimmäinen kuninkaiden kirja 13

13
Herra julistaa tuomion Betelin alttarille
1Kun Jerobeam seisoi alttarilla uhraamassa, Beteliin tuli Juudasta Jumalan mies, jonka Herra oli lähettänyt. 2#2. Kun. 23:15,16Hän julisti alttarille Herran tuomion ja huusi: »Alttari, alttari! Näin sanoo Herra: ’Daavidin sukuun syntyy poika, Josia on hänen nimensä. Hän uhraa tällä alttarilla kukkuloitten papit, jotka polttavat täällä uhreja. Tällä alttarilla poltetaan vielä ihmisten luita!’» 3Hän ilmoitti myös, että nähtäisiin ennusmerkki. Hän sanoi: »Tämä on merkki siitä, että Herra on näin puhunut: alttari halkeaa, ja tuhka leviää sen päältä ympäriinsä.»
4Kun kuningas Jerobeam kuuli sanat, joilla Jumalan mies tuomitsi Betelin alttarin, hän osoitti alttarilta kädellään miestä ja huusi: »Ottakaa hänet kiinni!» Silloin hänen ojennettu kätensä jäykistyi, eikä hän voinut laskea sitä. 5Alttari halkesi ja tuhka levisi alttarilta sen ennustuksen mukaisesti, jonka Jumalan mies oli Herran käskystä julistanut.
6 # 2. Moos. 8:8, 9:28, 10:17; 4. Moos. 21:7 Tämän nähdessään kuningas sanoi Jumalan miehelle: »Pyydä Herraa, Jumalaasi, leppymään ja rukoile puolestani, jotta voisin laskea käteni.» Jumalan mies pyysi Herraa armahtamaan kuningasta, ja kuninkaan käsi tuli entiselleen, niin että hän pystyi laskemaan sen. 7Kuningas sanoi Jumalan miehelle: »Tule kotiini aterialle. Minä annan sinulle lahjan.» 8#4. Moos. 22:18, 24:13Mutta Jumalan mies sanoi kuninkaalle: »Minä en tule mukaasi, vaikka antaisit minulle puolet talostasi. Täällä minä en syö leipää enkä juo vettä, 9sillä Herra on kieltänyt sen minulta. Hän sanoi minulle: ’Älä syö leipää, älä juo vettä äläkä palaa kulkemaasi tietä.’» 10Hän lähti pois toista kautta eikä palannut sitä tietä, jota oli tullut Beteliin.
Jumala rankaisee profeettaa tottelemattomuudesta
11Betelissä asui vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli Betelissä tehnyt. Kaiken senkin, mitä hän oli kuninkaalle sanonut, he kertoivat isälleen. 12Heidän isänsä kysyi heiltä: »Mitä tietä hän lähti?» Hänen poikansa näyttivät, mitä tietä Juudasta tullut Jumalan mies oli mennyt. 13Hän sanoi pojilleen: »Satuloikaa minulle aasi.» He satuloivat hänelle aasin, ja hän nousi sen selkään. 14Hän lähti Jumalan miehen perään ja tapasi hänet istumassa suuren puun alla. Hän sanoi miehelle: »Oletko sinä se Jumalan mies, joka tuli Juudasta?» »Olen», tämä vastasi. 15Hän sanoi miehelle: »Tule kotiini syömään kanssani.» 16Mutta mies sanoi: »Minä en saa kääntyä takaisin enkä tulla kotiisi. Myöskään en saa syödä leipää enkä juoda vettä täällä kanssasi. 17Herra on kieltänyt sen minulta sanoen: ’Älä syö siellä leipää, älä juo vettä äläkä palaa samaa tietä, jota sinne menit.’» 18Vanhus sanoi miehelle: »Minä olen profeetta niin kuin sinäkin. Sain enkeliltä tämän Herran sanan: ’Tuo hänet kanssasi taloosi, jotta hän saisi syödä ja juoda.’» Mutta tämän hän valehteli.
19Jumalan mies kääntyi takaisin hänen kanssaan ja söi leipää ja joi vettä hänen kotonaan. 20Kun he istuivat pöydässä, Herralta tuli sana profeetalle, joka oli hakenut miehen luokseen. 21Hän julisti Juudasta tulleelle Jumalan miehelle: »Näin sanoo Herra: ’Sinä et ole noudattanut Herran sanaa etkä ole totellut käskyä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi. 22Sinä olet kääntynyt takaisin ja syönyt ja juonut paikassa, jossa kielsin sinua syömästä leipää ja juomasta vettä. Tämän vuoksi sinun ruumiisi ei pääse isiesi hautaan.’»
23Kun he olivat syöneet ja juoneet, vanhus satuloi aasin profeetalle, jonka oli tuonut luokseen. 24#1. Kun. 20:36Mies lähti matkaan, ja leijona tuli tiellä häntä vastaan ja tappoi hänet. Hänen ruumiinsa jäi tielle lojumaan. Aasi seisoi sen vieressä, ja leijona seisoi toisella puolen. 25Ihmisiä kulki ohi, ja he näkivät, että tiellä lojui ruumis ja leijona seisoi sen vieressä. He kertoivat tästä tultuaan kaupunkiin, jossa vanha profeetta asui.
26Profeetta, joka oli tuonut miehen tieltä takaisin, kuuli puheet ja sanoi: »Se on se Jumalan mies, joka ei totellut Herran käskyä. Herra on antanut hänet leijonalle, ja se on raadellut ja tappanut hänet, juuri niin kuin Herra oli hänelle sanonut.» 27Hän sanoi pojilleen: »Satuloikaa minulle aasi», ja he satuloivat sen. 28Hän lähti matkaan ja löysi miehen ruumiin tiellä lojumasta. Aasi ja leijona seisoivat ruumiin vieressä. Leijona ei ollut syönyt ruumista eikä raadellut aasia. 29Profeetta nosti Jumalan miehen ruumiin aasin selkään ja toi sen takaisin. Hän palasi kaupunkiin pitääkseen vainajalle valittajaiset ja haudatakseen hänet. 30#Jer. 22:18Hän vei ruumiin omaan sukuhautaansa, ja vainajalle pidettiin valittajaiset. Surijat huusivat: »Oi veljeni, veljeni!»
31Haudattuaan miehen vanha profeetta sanoi pojilleen: »Kun minä kuolen, pankaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu. Asettakaa minun luuni hänen luittensa viereen. 32Sillä se tuomio on käyvä toteen, jonka hän Herran käskystä langetti Betelin alttarille ja kaikille uhrikukkuloiden pyhäköille, joita on Samarian kaupungeissa.»
Jerobeamin synti ja hänen poikansa kuolema
33 # 2. Moos. 28:41 | 1. Kun. 12:31 Tämänkään jälkeen Jerobeam ei kääntynyt takaisin väärältä tieltään. Hän otti edelleenkin uhrikukkuloille pappeja tavallisen kansan parista. Jokainen, joka vain halusi, sai häneltä vihkimyksen ja pääsi näin uhrikukkuloille papiksi. 34Tästä tuli Jerobeamin suvulle synti, jonka vuoksi se tuhottiin ja hävitettiin maan päältä.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Lisätietoja käännöksestä Kirkkoraamattu 1992