1
1Jaꞌa Dioshuung, jeꞌe hajxy xyajnähixǿøyyäm nebiä Dios jiäyaꞌayhatiän. Jíiyyäm hänajty jeꞌe mänaa hädaa yaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän. Jíiyyäm hänajty jeꞌe møødä Dios; Diósäts jeꞌe. 2Jim̱ hänajty jeꞌe møødä Dios mänaa hädaa yaabä naax̱wiin yhawijy tiøøꞌxtaꞌaguiän. 3Jaayaꞌay jaduhṉ hädiuuṉ cøx̱iä. Nidiuhm̱ yhädiuuṉ̃. 4Jaꞌa Dioshuung, yejpy jaꞌa jugyhajt jeꞌe. Jaduhṉ mäwiin jeꞌe nebiä cujajpä nebiä cudøøꞌxpän. Xyajpädsǿøm̱äm hajxy hagoodstuum. 5Coo jøøn yhajajy hagoodstuum, hoy jaduhṉ nhíjxäm. Jaꞌa Dioshuung, jaduhṉ mäwíinäts jeꞌe nebiä jøønän coo xyaghíjxäm neby hajxy hoy nwädíjtämät.
6Mänitä Dios jäyaꞌay tuꞌug quiejxy, jaꞌa xøhajpä Juan. 7Paadiä Juan quiejxä, jaduhṉä Dioshuung ñägápxät, jaduhṉä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä miäbǿgät. 8Jaꞌa Juan, caꞌa jeꞌe Dyioshuungä. Näꞌä nägapxpä jaduhṉ quiejxä. 9Tøø jaꞌa Dioshuung hänajty yaa miejtsnä hädaa yaabä naax̱wiin. Jeꞌe jaꞌa tøyhajt hajxy xmióoyyäm nägøx̱iä maa hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin. Cøx̱iä xyajnähixǿøyyäm.
10Coo yaa miejch hädaa yaabä naax̱wiin, cabä miädiaꞌagy miäbǿjcäxä, hoy hänajty cøx̱iä tøø jia hädiuṉ̃. 11Jim̱ jeꞌe jia medsøøyy maa jaꞌa yhamdsoo cajptän, pero cab jim̱ chojcä. 12Pero näjeꞌejaty hajxy chojcy. Pøṉ jaduhṉ tsojc, pøṉ jaꞌa miädiaꞌagy mäbøjcä, jeꞌedsä cuhdujt hajxy mooyyä coo hajxy yhídät nebiä Dioshuungän. 13Cab hajxy xyhuunghájtäm nebiä yaabä teedy hajxy xyhuunghájtäm. Pero coo hajxy nmäbǿjcämät jaꞌa Dios jaꞌa miädiaꞌagy, mänit hajxy jaduhṉ xyhuunghájtämät.
14Jaꞌa Dioshuung, jäyaꞌayhajt jeꞌe neby højts chaa njäyaꞌayhájtäm. Hädaa yaabä naax̱wiin jeꞌe chänaayy maa højtshájtäm. Tøø højts nhix̱y coo jeꞌe miøjjä jiaanc̈hä. Paady miøjjä jiaanc̈hä coo jeꞌe Dyioshuungä. Tiuum̱by jeꞌe jaꞌa mayhajt homiänaajä. Tømiädiaacp jeꞌe homiänaajä. 15Jaayáꞌayädsä Juan jaduhṉ ñägapx:
―Yøꞌøyáꞌayhøch hijty nnägapxyp, yøꞌø høx̱haam tøø jiaac méchäbä. Høøc̈h hijty jayøjp tøø nmech. Yøꞌødsä møjcuhdujt näꞌägädä møød. Høøc̈h, cábøc̈hä cuhdujt jaduhṉ nmøødä neby yøꞌøyaꞌay miøødän. Jím̱iäm yøꞌøyaꞌay hänajty cooc̈h yaa nmiiṉ̃ ngahy.
16Jaayáꞌayäts jaꞌa mayhajt tuum̱b jaꞌa højtscøxphájtäm homiänaajä. 17Dios jaꞌa Moisés jaꞌa cuhdujt jaduhṉ mooyy. Højts jaꞌa Moisés jaꞌa cuhdujt xmioodiägájtsäm. Pero xchójcäm jaꞌa Dios hajxy møød xmióoyyäm jaꞌa tøyhajt. Paadiä Jesucristo yaa quiejxä. 18Ni pøṉ jaꞌa Dios quiaꞌa hix̱yñä. Jaꞌa yHuung, jeꞌe hajxy xyhawáaṉäm nebiä Dios jiäyaꞌayhatiän. Jiaanc̈h tehm̱ chojpy jaꞌa Dios jaꞌa Jesucristo. Tuꞌughuunghajp jaꞌa Jesucristo.
19Mänitä teedyhajxy näjeꞌe jim̱ quiejxä møødä levitashajxy maa Juangän. Jaꞌa levitashajxy, tsajtøjcueendähajpä hajxy hänajty tiuuṉghajpy. Jim̱ hajxy chohṉdaacy maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Jerusalén. Jaꞌa judíos wyiindsøṉhajxy jaduhṉ mäguejx. Paadiä teedyhajxy jaduhṉ quiejxä coo jaꞌa Juan hajxy ween nøcxy tiøyhajtmädoy pøṉ jeꞌe. 20Coo jaꞌa Juan jaduhṉ miäyajtøøw̱a, yejc jeꞌe jaꞌa tøyhajt. Caj yhøhṉdaacy:
―Caꞌa yhøøc̈hä jeꞌe jaꞌa Cristo, jaꞌa hajxy nhahíjxämbä, jaꞌa Dios tøø wyiinguéx̱iäbä coo hajxy xyhanéhm̱ämät.
21Mänitä jadähooc miäyajtǿøw̱ägumbä:
―Pøṉ miic̈h. Nej, miic̈h Elíashajpä jaꞌa mináam̱bäjä.
Mänitä Juan yhadsooyy:
―Caj.
Mänitä miäyajtǿøw̱ägumbä:
―Nej, tøgä miic̈h jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy tøø mhuuc mäwädijpä.
Mänitä Juan yhadsóogumbä:
―Cábämäts.
22Mänitä miäyajtǿøw̱ägumbä:
―Pøṉ miic̈h. Højts jaꞌa tøyhajt móoyyäc neby højts jaꞌa nwiindsǿṉ häyaa nhawaaṉdägájtsät pøṉ miic̈h.
23Mänitä Juan yhadsooyy:
―Høøc̈h, nyajcapxǿøbiøch jaꞌa Diosmädiaꞌagy møc pactuum. Panøcx jaꞌa Diostuꞌu hajxy nebiä Isaías jecy miänaaṉ̃än coo hajxy mbanǿcxät. Diosmädiaꞌagy jaꞌa Isaías jecy yajwaꞌx.
24Jaꞌa hajxy hänajty tøø quiexyíijäbä maa jaꞌa Juangän, näjeꞌe hajxy hänajty pianøcxä jaꞌa fariseos jaꞌa miädiaꞌagy hajxy.
25Mänitä Juan miäyajtøøw̱a:
―Tii miic̈h coo mnäꞌä mäyajnäbejpä pø cáꞌadäm miic̈h mGrístäjä, pø cáꞌadäm miic̈h jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa Diosmädiaꞌagy jecy tøø yajwáꞌxiäbä.
26Mänitä Juan yhadsooyy:
―Høøc̈h, nøøháamhøch nmäyajnäbety. Pero xim̱a jäyaꞌay tuꞌug majiäyaꞌayhagujc. Cahnä hajxy mhix̱yhatyñä. 27Jayǿjphøch nmejch. Mänit yøꞌøyaꞌay høx̱haam jiaac mejch. Møjcuhdujt yøꞌøyaꞌay miøød quejeec̈h nmøødä.
28Jim̱ä Juan hänajty miäyajnäbety maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betábara, jaꞌa Jordángpä møjnøøhaawiimbä jaduhṉ maa jaꞌa xøø piädsøm̱iän.
29Cujaboom jaꞌa Juan jaꞌa Jesús yhijxy. Jim̱ä Jesús hänajty miänacy maa jaꞌa Juan hänajty tiänaꞌayän. Mänitä Juan miänaaṉ̃:
―Huug hix̱ hajxy, xii jäyaꞌay tuꞌug miänacy. Yøꞌø jaduhṉ xøhajp jaꞌa Meeghuung jaꞌa Dios tøø quiéx̱iäbä. Yøꞌøds hajxy jeꞌe xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Yøꞌøds hajxy jeꞌe xyajnähwaꞌads xyajcuhwaꞌadsáaṉäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm. 30Yøꞌøc̈h hijty nnänøøm̱by jaꞌa høx̱haam tøø jiaac méchäbä. Høøc̈h hijty jayøjp tøø nmech. Yøꞌøds jeꞌe jaꞌa møjcuhdujt møød quejeec̈h nmøødä. Jím̱iäm yøꞌøyaꞌay hänajty mänaac̈h nmiṉ̃ ngaꞌayän. 31Cábøch hijty nnajuøꞌøy pøṉ jaduhṉ tunaam̱b nébiøch tøø nmädiaꞌaguiän. Pero páadyhøch tøø nmech mäyajnäbejpä nøøhaam neby hajxy jaduhṉ mnajuǿꞌøwät pøṉ jeꞌe, mijts judíos.
32Mänitä Juan miänáaṉgumbä:
―Tøøc̈hä Dioshespíritu nhix̱y coo jim̱ tøø chooñ tsajpootyp. Mänítøch nhijxy coo hänajty miänacy nebiä palomän. Mänitä ñaax̱cädaacy. Mänitä jim̱ yhøxtaacy yøꞌøyaꞌay quiuhduum. 33Cáhnøch hänajty nnajuøꞌøy pøṉ jeꞌe. Pero jaayáꞌayhøch tøø xquiéxiäbä mäyajnäbejpä nøøhaam, jeꞌec̈h jaduhṉ xñämaayy: “Mhixaam̱biä Dioshespíritu maa jeꞌe miänacøꞌøwaꞌañän. Jim̱ jaduhṉ miähmøꞌøwaꞌañ maa tuꞌjäyaꞌay quiuhduumän. Jaayáꞌayäts jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ yegáaṉnäp.” 34Tøøc̈h njaanc̈h hix̱y. Tøøc̈h nnägapxy coo yøꞌøyaꞌay jiaanc̈h Dioshuungä. Nyéjpiøch jaꞌa tøyhajt jaduhṉ.
35Cujaboom jaꞌa Juan hänajty jim̱ tiänáaguiumbä møødä jiamiøød metscä. 36Jim̱ä Jesús hänajty wiädijpä. Coo jaꞌa Juan jaꞌa Jesús miøjheeꞌpy, mänitä Juan miänaaṉ̃:
―Yøꞌøds jaduhṉ xøhajp jaꞌa Meeghuung jaꞌa Dios tøø quiéx̱iäbä.
37Coo jaꞌa Juan jaꞌa jiamiøødhajxy jaduhṉ miädooyy, mänitä Jesús hajxy piaduꞌubøjcy nämetscä. 38Coo Jesús jiäwøøyy coo hänajty pianøcxyii, mänitä wiaꞌwiimbijty. Mänitä yhijxy coo hänajty nämetscä pianøcxyii. Mänitä miänaaṉ̃:
―Tii hajxy mhøxtaaby.
Mänit hajxy yhadsooyy:
―Wiindsǿṉ, maa miic̈h tøø mmejtstaꞌagy.
39Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Jam̱ huug híjxäm.
Mänit hajxy hoy jiaanc̈h hix̱y maa Jesús hänajty tøø miejtstaꞌaguiän. Tøø hänajty miänacyxiøøjøøñä. Jim̱ hajxy miähmøøñä maa Jesúsän.
40Tuꞌugä Juan jaꞌa jiamiøød hänajty xiøhaty Andrés, jaꞌa Simón Pedro piuhyaꞌay. Jeꞌeds jaꞌa Jesús hänajty tøø piaduꞌubøcy møødä jiamiøød tuꞌug. 41Mänitiä Andrés jaꞌa piuhyaꞌay hoy piaady, jaꞌa xøhajpä Simón. Mänitä Simón ñämaayy:
―Tøø højts jaꞌa Mesías nbaady ―jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by jaꞌa Cristo, jaꞌa Dios tøø wyiinguéx̱iäbä coo hajxy yaa xyhanéhm̱ämät.
42Mänitä Andrés jaꞌa Simón jim̱ wioonøcxy maa jaꞌa Jesús hänajtiän. Coo jaꞌa Jesús jaꞌa Simón yhijxy, mänit miänaaṉ̃:
―Miic̈h, Simón miic̈h mxøhaty. Jonás miic̈h mdeedyhajpy. Pero Pedro mxøhataaṉnä ―jeꞌe jaduhṉ ñänøøm̱by tsaa.
43Cujaboom jaꞌa Jesús hänajty ñøcxaꞌañ Galilea. Mänitä Felipe hoy piaady. Mänitä Felipe ñämaayy:
―Jám̱høch quipxy møødwädíjtäc. Høøc̈hä nmädiaꞌagy habǿjcäc.
44Jim̱ä Felipe hänajty chooñ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betsaida. Jim̱ jaꞌa Andrés hänajty chohm̱bä møødä Pedro. 45Mänitä Felipe jaꞌa Natanael hoy piaady. Mänitä Natanael ñämaayy:
―Tøø højts jaayaꞌay nbaady jaꞌa Moisés tøø ñägápxiäbä maa jaꞌa nocy piädøꞌquiän, jaꞌa Diosmädiaꞌagymiäwädijpähajxy tøø ñägápxiäbä. Jesús jaduhṉ xiøhaty. José yhuung jeꞌeduhṉ. Jim̱ jaduhṉ chooñ Nazaret.
46Mänitä Natanael miänaaṉ̃:
―Nazaretä. Cabä ndijy hoybädaꞌa jim̱ Nazaret.
Mänitä Felipe yhadsooyy:
―Jam̱ huug híjxäm.
47Jim̱ä Natanael jaꞌa Jesús hänajty ñämech. Coo Jesús jaꞌa Natanael yhijxy, mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Yøꞌø judío xii miim̱bä, hamuumduꞌjoot jaꞌa Diosmädiaꞌagy quiudiuṉ̃. Ni mänaa quiaꞌa høhṉdaꞌagy.
48Mänitä Natanael jaꞌa Jesús miäyajtøøyy:
―Maac̈h miic̈h tøø xyhix̱y cooc̈h miic̈h jaduhṉ tøø xyhøxcapy.
Mänitä Jesús yhadsooyy:
―Jiiby miic̈h hänajty mdänaꞌay piidspaꞌc. Cahnä Felipe hänajty xmiägapxy.
49Mänitä Natanael miänaaṉ̃:
―Wiindsǿṉ, Dios miic̈h xyhuunghajp. Mhanehm̱by miic̈h jaꞌa judíoshajxy.
50Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
―Páadyhøch jaꞌa nmädiaꞌagy xmiäbøjcä cooc̈h jaduhṉ nmänaaṉ̃ cooc̈h miic̈h jiiby tøø nhix̱y piidspaꞌc. Pero mhixaam̱by cooc̈h maas hoy‑yagjuøøñäjatypä nyajcähxøꞌøgaꞌañ.
51Mänitä Jesús miänáaṉgumbä:
―Chaads mijts nnämáꞌawät, mhixaam̱by hajxy coo jaꞌa tsajpootyp yhawaꞌadsaꞌañ. Mhixaam̱by jaꞌa Diosmoonsä hajxy jaꞌa tsajpootypä coo hajxy chajpedaꞌañ coo hajxy ñaax̱cädaꞌagaꞌañ maac̈hä nwiinduumän, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä.
Loading reference in secondary version...