Keriekitho 1
ANGAMI-BSI
1
Ukepenuopfü Mhatho Keriethoko Dze
1Sietsenu Ukepenuopfüe teiko mu kijüu chükeshü#1:1 Moro sietse nu Ukepenuopfü teiko mu kijü chüshü ireiya. ki, 2kijüu methuo mu puorhi jü, siro kezei thuo kesouko zepfü ba, mu Ukepenuopfü Ruopfüue dzü süko mhogei mele tuo. 3Süki Ukepenuopfüe, “Zielie” sishü, sitse zie parta. 4Sitse Ukepenuopfü kezieu ngu puo neilie; süsie Ukepenuopfüe kezieu mu kezeiu kho kekreiwa. 5Siro Ukepenuopfüe kezie pie “Teiso” üdi kielie mu kezeiu pie “Teizei” üdi kielie. Sünu thevatie mu khise ba, zha puote.
6Siro Ukepenuopfüe, “Dzüko donu teimeluo bu balie; süu bu dzüko pfükho kekreise balie” ishü ru silie. 7Sidi Ukepenuopfü tei chüshü, mu süu bu puomho rei puokhro rei dzü kebako pfükho kekreiwa. 8Ukepenuopfüe süu pie “Tei” üdi kielie. Sünu thevatie mu khise ba, zha keniete.
9Siro Ukepenuopfüe, “Tei khro dzüko bu vo thechü puo nu kengulie, mu kijü keso bu parlie” ishü, ru silie. 10Sitse Ukepenuopfüe kijü keso-u üse, Kijü mu dzü kengukelieko üse Dzükezha üdi kielie. Tsiu Ukepenuopfüe mha süko ngu puo neilie. 11Süsie Ukepenuopfüe, “Kijüu gei nha, puotsia kepfü gako, mu puo thuo puosi kepfü nhasiboko bu puo thuo puorhi kheki chü di lhou parlie” ishü ru silie, 12Sütuoi kijüue nha, puo thuo puotsia kepfü gako, siro puo thuo puosiu vüshüyakezha puotsia kepfü seiboko bu lhou parlie, mu Ukepenuopfü mha süko ngu puo neilie. 13Sünu thevatie mu khise ba, zha sete.
14Siro Ukepenuopfü, “Kezieko bu teigei zhalie, süko bu zasiko chü di teizei mu teiso chü kekreishü mu puotei kekreikecüko, teisozhako, teicieko mu thenyiko thashülie, 15tsiu uko bu kijüu va pezielie” ishü, ru silie. 16Hamhie di Ukepenuopfüe kezie kezhanie chüshü, niaki bu khinhie mho mu khrüu bu theva mho dinu di; mu puo themvüko rei chüshü. 17Ukepenuopfüe süko bu kijüu va pezieketuo, 18teiso-u mu teizeiu mho baketuo tsiu kezieu mu kezeiu kho kekreiwaketuo la süko pie teigei shüshü; mu Ukepenuopfüe süko ngu puo neilie. 19Sünu thevatie mu khise ba, zha diate.
20Siro Ukepenuopfüe, “Rheiketuo khunuo kekra bu dzüko ketshu chülie, mu perako bu kijü mhogei ketshu chü pruo tuolie” ishü. 21Sidi Ukepenuopfüe puo thuo dzükezha nu khunuo kezhako mu dzü nu khunuoko pete, mu puoshü chükepfü pera kheko rei, u thuo u rhi kheki sü chü phreshü: siro Ukepenuopfüe süko ngu puo neilie. 22Sitse Ukepenuopfüe japie uko tsü di “Nie si vülie mu kruolie; sidi dzükezhako nu dzüko ketshu chülie, mu kijü gei perako bu rei kruolie” sishü. 23Sünu thevatie mu khise ba, zha pengoute.
24Siro Ukepenuopfüe “Kijüu bu khunuo kekreikecüko, perinuoko, tsiu gouketuo khunuo mu nhachüko pete, u thuo u rhi kheki sü chü di pelhoushülie” ishü. 25Sidi Ukepenuopfüe puo thuo nhachüko, perinuoko mu gouketuo khunuoko pete u thuo u rhi kheki sü chü di chüshü. Mu Ukepenuopfüe süko ngu puo neilie.
26Siro Ukepenuopfüe, “Úko u rhi nunu themia#1:26 Ibri nu roadam iya. chülie khe; u kemhie di, sidi uko bu dzükezha nu khunuoko, teigei perako, perinuoko mu khunuo kekreiko, tsiu kijüu mho ba di süko kekhase balietuo” sishü.
27Sidi Ukepenuopfüe puo thuo puo rhi nunu themia chüshü,
Ukepenuopfü rhi nunu themia chüshü;
puoe thenu mu thepfu chüshü.
28Puoe japie themia tsü di, “Nie si vülie mu kruolie, di kijüu ketshu chülie, di süu penyülie, tsiu dzükezha nu khuoko, teirako mho, mu kijüu gei mele ketuo kheko mho tuolie” sishü. 29Siro Ukepenuopfüe “Harie kijüu zie gei ketuo khe, ae puotsia kepfü ga pete, seibo puosi chü di puotsia khashüyakezha pete pie n tsüwate ho, süsü pie n ca chüshüwate. 30Kijüu gei ha mu mele ketuo nhachüko, teirako mu goutuoyakezha khunuoko bu nha kepejoko pie uko ca chütuoü ae khashüwate” sishüwa. Ru süu silie. 31Siro Ukepenuopfüe puo mhatho chükelieko pete mehoshü, ru harie puo süko pete ngu puo neithor zo. Sünu thevatie mu khise ba, zha soroute.

Angami Naga C.L. Bible - KETHOLESHU

Copyright © 2009 by The Bible Society of India
Used by permission. All rights reserved worldwide.

Mehr über die KETHOLESHU (BSI) erfahren