YouVersion Logo
Search Icon

Apostoloin ruavot 28

28
Mal՚tan suarel
1Konzu kaikin piäzimmö rannale, myö tiijustimmo suaren nimen. Se oli Mal՚ta. 2Suaren eläjät vastattih meidy ylen hyvin. Hyö luajittih tuli da kučuttih meidy kaikkii sen luo, sendäh ku vihmui da siä oli vilu. 3Puavil keräi tukun kaluu, da konzu lykii niilöi tuleh, tulen räkespäi pagieju mado tartui hänele kädeh. 4Konzu suaren rahvas nähtih Puavilan käis rippui mado, hyö sanottih toine toizele: «Tämä mies on lujah tappai, merespäi hos piäzi, ga oigevuon jumal ei jätä händy hengih.» 5No Puavil puistaldi mavon tuleh, i hänele ei roinnuh nimidä pahuttu, 6hos rahvas vuotettih: nygöi tämän miehen puhaldau, libo häi kerras kuaduu kuolluonnu muale. Hätken hyö sidä vuotettih, i ku nähtih, Puavilale ei roinnuh nimidä, hyö muutettih mielet da sanottih: «Häi on jumal.»
7Lähäl sidä kohtua oldih muat, kudamien ižändy oli Publii, sen suaren vahnin. Häi vastai meidy i gostitti hyvin kolme päiviä. 8Publien tuatto virui alasijas: hänel oli žuaru da paha vaččuvaivu. Puavil meni hänen luo, moliihes, pani käit hänen piäle da piästi händy. 9Jälles tädä Puavilan luo ruvettih käymäh suaren muutgi voimattomat, dai hyö piästih tervehekse. 10Rahvas kaikelleh kiitettih meidy. Konzu olimmo lähtemäs merele, hyö annettih matkah midä vai meile pidi.
Riimah
11Kolmen kuun peräs myö lähtimmö merele aleksandrialazel laival, kudaman n՚okas oldih Kastoran da Polluksan kuvat. Se laivu oli talven aijan seizonuh sil suarel. 12Nouzimmo rannale Sirakuzas, jovvuimmo sinne kolmekse päiviä. 13Siepäi myö lähtimmö merele da tulimmo Riigieh. I ku tossupiänny rodih suvituuli, vie päivän peräs myö piäzimmö Puteolah. 14Sie myö vastavuimmo uskovellienke, i hyö kyzyttih meidy jiäjä heijänke n՚edälizekse. Sit myö lähtimmö Riimah.
15Konzu uskovellet Riimas kuultih meijän tulendas, hyö tuldih vastah, erähät Appien Forumah suate da toizet – Tres Tavernah suate. Nämien vastuajien nähtyy, Puavil kiitti Jumalua da rohkeni. 16Konzu myö tulimmo Riimah, Puavilale annettih valdu eliä ičekseh saldatanke, kudai vardoičči händy.
Puavil opastau Riimas
17Kolmen päivän peräs Puavil kučui sigäläzien jevreilöin piämiehii. Konzu hyö kerävyttih, häi sanoi: «Vellet, minuu otettih kiini Jerusalimas da annettih sie riimalazien käzih, hos minä nimidä pahuttu en luadinuh omale rahvahale, engo mennyh tuattoloin eländytaboi vastah. 18Kyzeltyy hyö tahtottih piästiä minuu välläle, ku en olluh viäry nimil, mis vois minuu tappua. 19Vai jevreit ei tahtottu sidä. I sit minul pidi eččie oigevuttu keisarin suvvos, no ei sikse, ku viärittiä mistahto omua rahvastu. 20Tämän kaiken täh minä kučuin teidy tänäpäi, ku nähtä teidy da paista teijänke. Minähäi olen nämis čieppilöis Hänen täh, kudamah Izrail՚u nad՚eičeh.» 21Hyö sanottih: «Myö emmo suannuh nimittumua kirjastu sinuh näh Juudiespäi, eigo niken tänne tulluzis vellis sanonuh ni rahvahas, ni kaksi kahtel nimidä pahua sinuh näh. 22Yhtelläh tahtozimmo kuulta sinuspäi, midä sinul on mieles. Myö, näit, tiijämmö, joga kohtas kiistetäh tädä sektua vastah.»
23Hyö sovittih Puavilanke tulla vie hänen luo, i senny päivänny heidy tuli vie suurembi joukko hänen eländykohtah. Huondekses da ehtäh suate Puavil sellitti da saneli heile Jumalan valdah näh. Moisein Zakonan da Jumalan iänenkandajien kniigoin vuoh häi opii suaja heidy uskomah Iisussah. 24Erähät uskottih hänen sanoih, a toizet ei uskottu. 25Hyö ei tuldu yksih mielih, i Puavil heijän lähtijes sanoi vai nämä sanat: «Hyvin on Pyhä Hengi Jumalan iänenkandajan Isaijan suul sanonuh teijän tuattoloile:
26– Mene tämän rahvahan luo da sano:
Kuulten kuuletto, no etto ellendä.
Kaččojen kačotto, no etto näi.
27Kačo ku kovennuh on tämän rahvahan syväin,
korvil hyö odva kuultah
i silmät hyö ummistettih,
ku ei nähtäs silmil,
da ei kuultas korvil,
ku ei ellendettäs sydämel
da ei kiännyttäs pahaspäi,
da ku Minä en piästäs heidy.
28Ga sit tiijäkkiä: viesti Jumalan annetus piäzendäs on työtty Jumalua tundemattomile rahvahile, i hyö kuultah se.» [ 29Konzu häi sanoi nämä sanat, jevreit lähtiettih iäre kiistäjen keskenäh.]
30Puavil eli kaksi täytty vuottu omil eloloil#28:30 Tämän kohtan voibi sežo kiändiä: «Puavil eli kaksi täytty vuottu vuogratus kois...». i vastai kaikkii, ken hänen luo kävyi. 31Häi julgieh kuuloitti Jumalan valdah näh da opasti Ižändäh Iisussah Hristossah näh. I niken ei händy azetannuh.

Currently Selected:

Apostoloin ruavot 28: LIVVI

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in