Sananlaskujen kirja 8
FB92

Sananlaskujen kirja 8

8
Viisaus kertoo itsestään
1Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
ymmärrys korottaa äänensä.
2Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.
3Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä,
kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:
4»Teitä minä kutsun, ihmiset,
teille kaikille osoitan sanani.
5Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
hankkikaa tietoa, te houkat!
6Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.
7Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,
huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.
8Minkä puhun, se pitää paikkansa,
puheeni ei ole kieroa eikä väärää.
9Se on selkeää sille, joka ymmärtää,
helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.
10 # Job 28:15–19+ Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa,
tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,
11sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa,
mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.
12»Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa,
harkinta ja tieto ovat kumppanini.
13Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa.
Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.
14Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
minä olen ymmärrys, minun on voima.
15Minun avullani kuninkaat hallitsevat,
maan mahtavat säätävät oikeat lait.
16Minun avullani valtiaat pitävät valtaa,
kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.
17Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat,
ne, jotka etsivät, löytävät minut.
18Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia,
ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.
19Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta,
minun lahjani paremmat kuin paras hopea.
20Minä vaellan totuuden tietä,
horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.
21Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen,
minä täytän heidän aittansa ja varastonsa.
22 # Job 38:4 »Minut Herra loi ennen kaikkea muuta,
luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.
23Iankaikkisuudesta minä sain alkuni,
kaiken alussa, ennen kuin maata oli.
24Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut,
ei lähteitä tuomaan niiden vettä.
25Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen,
ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,
26ennen kuin hän teki maat ja mannut,
ennen kuin oli hiekan jyvääkään.
27Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,
28kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,
29 # Job 38:10,11; Ps. 104:9; Jer. 5:22 kun hän pani merelle rajat,
loi rannat patoamaan sen vedet,
ja kun hän lujitti maan perustukset.
30Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään,
hänen ilonaan päivät pitkät,
kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.
31Maan kiekko oli leikkikalunani,
ilonani olivat ihmislapset.
32»Nyt, lapset, kuulkaa minua!
Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
33Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte,
älkää lyökö niitä laimin.
34Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään valvoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
35 # Sananl. 3:16+ Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet Herra ottaa suosioonsa.
36Pahoin käy sen, joka minua uhmaa,
joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa.»

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Learn More About Kirkkoraamattu 1992