Sananlaskujen kirja 20
FB92

Sananlaskujen kirja 20

20
Viisas kuningas tuomitsee oikein
1Viinissä on rehentely, oluessa rettelö,
päihtyneenä hoippuva on älyä vailla.
2Kuin leijonan ärjyntä on kuninkaan suuttumus,
henkensä vaarantaa, joka hänet vihoittaa.
3Kunnia sille, joka riitansa sopii,
hullu purkaa vihansa julki.
4Syksyllä laiska ei kynnä –
elopellolta hän palaa tyhjin käsin.
5Kuin syvä vesi on ihmisen sydän,
mutta ymmärtäväinen sen luotaa.
6Moni kuuluttaa omaa rehellisyyttään,
mutta mistä löytyy todella luotettava mies?
7Vanhurskas se, joka nuhteettomasti elää,
onnellisia ovat hänen lapsensakin.
8Kun kuningas istuu tuomarinistuimellaan,
hän pystyy näkemään, mikä on pahaa.
9Kuka voi sanoa: »Olen puhdistanut sydämeni,
kaikesta synnistä olen vapaa»?
10 # Sananl. 11:1+ Kahtalainen paino, kahtalainen mitta,
kumpaakin Herra kammoksuu.
11Teoista näkee, mitä pojasta tulee,
onko hänen elämänsä oikea ja puhdas.
12Korvat kuulemaan ja silmät näkemään,
molemmat on Herra luonut.
13 # Sananl. 6:6–11+ Älä pitkään nuku, ettet köyhdy,
nouse varhain, niin syöt kylliksesi.
14»Huonoa, perin huonoa», sanoo ostaja,
tekee kaupat ja hykertelee käsiään.
15Olkoon kultaa, olkoon helmiä,
aarteista kallein on punnittu puhe.
16 # Sananl. 6:1–5+ Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta
ja pidä se panttina vierasta varten.
17Makeaa on petoksella saatu leipä,
mutta pian on suussa pelkkiä kiviä.
18 # Luuk. 14:28–32 Harkinnalla hankkeet varmistetaan,
tarkoin suunnitelmin sotaan mennään.
19 # Sananl. 11:13, 25:9 Juorukellolta salaisuus karkaa,
suupaltin kanssa älä seurustele.
20 # Job 18:6+ Joka isäänsä ja äitiään kiroaa,
sen lamppu sammuu yön pimeään.
21Omaisuus, jota ahneesti haalitaan,
ei lopulta ole siunaukseksi.
22 # 3. Moos. 19:18; Sananl. 24:29; Room. 12:17; 1. Piet. 3:9 Älä sano: »Minä maksan pahalla pahan»,
luota Herraan, hän puolustaa oikeuttasi.
23Kahtalaista punnusta Herra vihaa,
väärä vaaka ei hänelle kelpaa.
24Herra ohjaa ihmisen askelet,
kukapa arvaa tiensä suunnan?
25 # Saarn. 5:4 Älä harkitsematta lupaa pyhää lahjaa –
olet ansassa, jos lupaustasi kadut.
26Viisas kuningas viskaa joukosta jumalattomat,
ajaa puimajyrällä heidän ylitseen.
27Ihmisen henki on Herran lamppu,
se valaisee sydämen perimmät sopet.
28 # Sananl. 16:12+ Laupeus ja uskollisuus ovat kuninkaan turva,
niillä hän vahvistaa valtansa.
29Nuorukaisten ylpeytenä on heidän voimansa,
vanhusten kunniana harmaat hapset.
30Ilkeä loukkaus iskee syvän haavan,
viiltää sydämeen saakka.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Learn More About Kirkkoraamattu 1992