Jesajan kirja 15
FB92

Jesajan kirja 15

15
Moabin tuho
1 # Jer. 48:1; Hes. 25:9; Aam. 2:1–3; Sef. 2:9 Ennussana Moabista.
Näin käy: yöllä se murskataan,
autio on Ar-Moab.
Näin käy: yöllä se murskataan,
autio on Kir-Moab.
2 # 4. Moos. 21:30 | Jer. 48:37; Hes. 7:18 Itkemään uhrikukkuloille
nousevat Dibonin asukkaat.
Nebonvuorella ja Medebassa
Moab valittaa.
Jokaisen pää on ajeltu paljaaksi,
jokaisen parta leikattu pois.
3Säkkivaatteeseen vyöttäytyneinä
he kulkevat kujilla,
katoilta kuuluu itkua,
toreilla ihmiset vaikeroivat maahan vaipuneina.
4 # 4. Moos. 21:26; Jer. 48:34 Hädissään huutavat Hesbon ja Eleale,
Jahasiin saakka kantautuu niiden ääni.
Siksi Moabin sotajoukko hälisee peloissaan,
Moabin rohkeus pettää.
5 # 1. Moos. 19:22; Jer. 48:5,36 Minun sydämeni huutaa Moabin hätää.
Pakolaisia riittää Soariin ja Eglat-Selisiaan asti.
He nousevat itkien Luhitin solaa,
sydäntä särkevästi he valittavat ja vaikeroivat
Horonaimin tiellä.
6Ja Nimrimin kosteikko muuttuu autiomaaksi,
ruoho kuivuu, kasvit katoavat,
ei mikään vihannoi.
7Pakenijat kantavat tavaransa,
sen mitä heillä on jäljellä,
Arabimin uoman yli.
8Ja niin hätähuuto kiirii kautta Moabin maan,
valitus kaikuu Eglaimiin,
kaikuu Beer-Elimiin saakka.
9Ja Dimonin purot puuntavat verestä punaisina.
Mutta minä lähetän Dimonille jotakin vielä pahempaa:
lähetän leijonat pelastuneiden kimppuun,
niiden rippeiden kimppuun,
jotka jäivät jäljelle Moabista.

Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007

Learn More About Kirkkoraamattu 1992